NOORAN TREENISSÄ: LAIHDUTTAJAN PAHEET

Viikko sitten aloitin noin kuukauden mittaisen sokerittoman ruokavalioni, joka käytännössä rajaa pois kaikki yleiset herkut sekä tietenkin alkoholin. Alkuperäinen tarkoitukseni oli myös pysyä erossa maitosokerista, mutta voima minussa ei ollut tällä kertaa riittävän vahva, joten muunsin dieettini totaalikieltäytyjästä kohtuukäyttäjäksi. Täytyy myös sanoa, että todella hämmästelen niitä ihmisiä jotka pystyvät vetämään pitkiä kisadieettejä ja hurjia kuivatuskuureja. Näillä ihmisillä täytyy olla valtavan tahdonvoiman ja organisointikyvyn lisäksi massiivinen määrä muita mielihyvää tuottavia asioita elämässään. Ja nyt tarkoitan tietenkin muita kuin ruokaa.

Herkuista kieltäytyminen on ollut ainakin toistaiseksi vielä melko helppoa. Hankalampaa on ollut keksiä uusia kasvisruokavalioon sopivia sapuskoita. Kananmunaa menee melkein enemmän kuin laki sallii ja samoin omenoita on uponnut välipalan muodossa aika kiitettävä määrä. Toki uusiakin ihastuksia on tullut ja esimerkiksi munakoisoa tekisi mieli laittaa mukaan joka annokseen. Falafel oli yllättävän hyvää kamaa, mutta vielä toistaiseksi vatsa vierastaa sitä. Voin vain kuvitella miltä tuntuu siirtyä kasvisruokavaliosta lihansyöjäksi, kun tällainenkin siirtymä tuottaa hetkittäin turruttavaa ja turvottavaa tuskaa.

PALKINNOISTA PARHAIN

On hyvä olo. Enkä edes valehtele. Jo 10 päivää ilman pahempia myrkkyjä näkyy heti ernegiatasojen nousuna ja ylipäätään parempana olona. Painoa tippui viikossa melkein pari kiloa ja uskon että se suunta on jatkossakin alaspäin. Treenaamista olen jättänyt vähän vähemmälle muuttolaatikoita kanniskellessa, mutta lenkit lähtee yhtä sujuvasti kuin ennenkin. Kuitenkin sielu kaipaa ravintoa ja jotain kivaa on täytynyt (tai saanut) keksiä herkuttelun tilalle. Tein aiemmin palkintolistan sokerittomalle kaudelleni, mutta koska olen valitettavasti mullehetikaikkinyt- tyyppiä, olen jo toteuttanut kaikki listani asiat synttärimekon hankinnasta uuteen hiustyyliin. Eli uusia iloja ja innostuksen aiheita on pitänyt saada listaan lisää!

Olen huomannut, että omia oikeita ja aitoja iloja miettiessä pitää ennen kaikkea olla itselleen rehellinen. Palkinto ei ole palkinto, jos se ei tunnu siltä. Turha mennä kasvohoidosta hakemaan leffateatterin viehätystä. Minäkin otin pienen itsetutkiskeluhetken jonka tuloksena päätin antaa itselleni sitä mitä eniten tarvitsen:

nollausta ja irtiottoa

viihdykettä ja jotain makeaa

tarvitsin

Seiskan ja smoothien 😉

laihduttajan paheet

Mikä on sun paras palkinto itselles?

-Emma

ULKONA TREENAAMINEN – MIKSI KANNATTAA SIIRTÄÄ TREENIT ULOS?

Kesä tulee ja ihmiset alkavat olemaan enemmän ulkona. Ainakin terassit ovat aina aurinkoisina päivinä täynnä. 🙂 Itse olen täysin hurahtanut ulkona treenaamiseen, osittain ehkä myös sen vuoksi, että päääosa asiakkaistani haluaa treenata pihalla. Ja miksipäs ei? Ulkona saa raitista ilmaa ja parhaimmillaan myös brunaa kaupan päälle. Ulkona saa vaihtelua treeniin jo sillä, että voi hyödyntää ulkoa löytyvää ”kalustoa.” Puiston penkit, mäet sekä portaat antavat oman twistinsä treeniin.

Hyödynnä myös kaupunkisi ulkosalit, joita löytyy jo aika reippaasti. Sijaitsevat yleensä urheilupuistojen kupeessa. Jos tuntuu, että kotitreenit eivät nappaa sisätiloissa, niin siirrä jumpat ulos. Itse teen suhteellisen paljon töitä kotoa käsin, joten seinät alkaa kaatua jossain vaiheessa päälle. Hyväkin vähän näyttäytyä ulkoilmassa.

HIFISTELIJÄ OTTAA VÄLINEET MUKAAN

Jos haluat hifistellä, nappaa mukaan kahvakuula, kuminauhat tai TRX-nauhat. Ilman välineitä pärjää mainiosti, mutta joskus on kiva ottaa lisähaastetta esimerkiksi omasta lempparivälineestä, kahvakuulasta. Kuulanheittoa, kun en suosittele sisätiloissa. 🙂 Sykkeet saa oivasti nousemaan, kun ottaa ulkotreeniin mukaan esimerkiksi kahvakuulan heittoa. Tämä kannattaa kuitenkin suorittaa hiekkakentällä, ettei mene nurmikot pilalle. TRX-narut taas saa näppärästi esimerkiksi puuhun tai leuanvetotankoon kiinni. Niillä saa koko kropan käytyä tehokkaasti läpi. Kuminauhat on helppo napata mukaan, eivät vie paljoa tilaa, eikä paina paljon. Ovat kyllä pirun tehokkaita.

ulkona treenaaminen

KESÄLLÄ KUNTOON SAMALLA NAUTTIEN ULKOILMASTA?

Minulla olisi sinulle muutama idea, jos tarvitset inspiraatiota ulkotreenien starttaamiseen:

  • Kesätreenit Käpylässä 12.kesäkuuta alkaen
  • Boot Camp Tervasaaressa 12.kesäkuuta alkaen
  • 10 kerran personal training treenikortti -20% alennuksella, kun tilaat toukokuun loppuun mennessä. Lisäinfo täältä.

Ihan parasta tiistaita!

-Noora

Käy tykkäämässä ShapeUpin Facebook-sivuista, niin saat tiedon uusista blogipostauksista. Facebookissa jaan myös vinkkejä liittyen hyvinvointiin. Löydät minut nykyään myös Instagramista. Siellä pääset seurailemaan personal trainerin arkea kuvien muodossa. Pistä seurantaan!

 

 

SAAKO PT OLLA LIHAVA?

SAAKO PT OLLA LIHAVA

Saako pt olla lihava? Voiko kutsua itseään hyvinvoinnin ammattilaiseksi jos on ylimääräistä vyötäröllä. Saako pt olla ihan normaali, tavis vai tuleeko olla yli-ihminen? Minähän harjoitan personal trainerin ammattia ja oma BMI huitelee lievän ylipainon tietämillä. Olenko siis huono pt? Tämä ei lopu pelkästään kiloihin, vaan myös taitoihin ja voimaan. Pitääkö pt:n jaksaa tehdä 50 lisäpainoleukaa, kävellä käsillään ja osata muscle up ollakseen uskottava? Näitä asioita tulee aika ajoin pohdittua.

Keskustelupalstoilta löytyy totuus. 🙂 Siellä pohdiskellaan asiaa, voisiko palkata lihavan pt:n itselleen. Lopputulema on se, että PT:n on oltava timmi, jos ei ole, tulisi vaihtaa alaa. Oikeasti tuntuu välillä, että odotetaan niin kohtuuttomia, täydellisyyksiä. Pitäisi olla vähintään bikini fitness uran läpikäynyt tai muu kilpaurheilutausta takana, jotta voisi kutsua professionaaliksi. Rasvaprosentin tulisi olla myös mahdollisimman matala ja kutospäkin näkyä. Tavis ei oo ookoo.

PT:N PAINOLASTI JA PAINEET

Voisin tiputtaa sen pari kiloa. Mutta tiedättekö mitä, mua ei juuri nyt huvita? Mulle on ihan se ja sama, mitä muut ajattelee. Kalenteri on täynnä asiakkaita ja ainakin muutama uskoo minuun. 🙂

Tällä hetkellä prioriteetti ykkösenä on oma jaksaminen ja terveys. Opettelen edelleen. Oman hyvinvoinnin ykköseksi laittamista. Samaa toitotan myös asiakkailleni. Ei ole väliä onko lapsia vai ei, on se oma napa laitettava ensimmäiseksi. Ei sinusta muuten ole iloa kenellekään. Ja ennen kuin voit näyttää ulkoisesti hyvinvoivalle, on pään voitava hyvin.

Hyvinvointi koostuu niin paljon muistakin seikoista kuin vain ulkonäöllisistä. Sitä vain aina halutaan muuttaa ensimmäisenä. Usein se homma ei ole siitä kiinni, etteikö ihmiset osaisi laihduttaa tai tietäisi mitkä asiat lihottavat ja mitkä ei. Tietoa ja tietämystä on. Moni saattaa omistaa koko elämänsä muille. Ensin tulee lasten ja sitten puolison tarpeet. Työpaikkakin repii mehut. Oma hyvinvointi tulee viimeisenä ja usein se on ensimmäinen josta karsitaan. Been there, done that. Joka päivä on käytävä itsensä kanssa keskustelu, että voinko ottaa sitä omaa aikaa.

Omasta mielestäni personal trainer on parhaimmillaan myös ns. hoivatyöntekijä. Me pidetään huoli niistä, jotka ovat väsyttäneet itsensä arjen kiireissä. Kuka pitää huolta sinusta? Ollaan ihmisenä ihmiselle. Ei vain anneta lappusta kouraan, että näitä kun noudatat on timmi kroppa taattu. Arki ei aina mene niinkuin elokuvissa. Muuttujia tulee jatkuvasti. Et voi elää paperilappusen kanssa loppuelämääsi.

En halua tehdä omaa työtäni ulkonäkö edellä vaan nimenomaan terveys edellä. Kauneus on kuitenkin katoavaista, eikä timmillä kropalla tee mitään jos ei terveys ole kunnossa. Jos painoa on pudotettavana, niin on ihan sama kuinka hitaasti se tippuu. Pidetään homma mielekkäänä ja pääasia tulisi olla terveyden edistäminen. Ulkonäkö tulee perässä.

Oma mielipide on se, että meitä mahtuu monenlaista. On monta syytä, palkata personal trainer. Joku tähtää kisalavoille, joku haluaa parantaa voimaa ja sitten on ihan hirmuisesti meitä arjen sankareita, jotka haluavat ”VAAN” voida paremmin. Syödä perheen kanssa tavallista kotiruokaa, käydä kävelylenkillä ja jumpata kotona. Ihan tavallista elämää siis.

SAAKO PT OLLA LIHAVA

AINOA MIKÄ MERKKAAN ON ULKONÄKÖ?

Jotenkin välillä tuppaa ärsyttämään tämä ulkonäkökeskeisyys. Ihan kun millään muulla ei olisi tässä elämässä merkitystä. Totta puhuakseni, kyllä minä itsekin ottaisin mieluusti itselleni rasvattomamman ja lihaksikkaamman kropan. En vain halua sitä hinnalla, millä hyvänsä. Olen ollut dieetillä jos toisella, mutta omalla kohdalla (voin varmaan puhua myös monien muiden puolesta) ei ne toimi. Saa hetken nautiskella pienemmistä kurveista ja kohta ollaan taas lähtöruudussa. Vaikka olen ehkä isompikokoisempi kuin muutama vuosi sitten, niin olen paljon vahvempi. En ehkä fyysisesti, mutta henkisesti ainakin. Ennen olisin saanut slaagin kun vaa’an viisari heilahtaa yli jonkin tietyn lukeman, mutta nyt ei paljoa liikuta. Vaakalukema ei yksistään tee kenestäkään sen onnellisempaa. Toki itsellä on tavoitteita ja haaveita, niin taidollisesti kuin jopa rasvaprosentillisesti. Niiden aika on sitten syssymmällä. Oma keskittyminen menee nyt täysin yrityksen pyörittämiseen, rakkaaseen poikaani ja saavutettujen kurvien säilyttämiseen. 🙂

Mitä mieltä olet? Onko ylipainoinen pt uskottava? Tuleeko valmentajan olla huippukunnossa ollakseen ammattilainen?

SAAKO PT OLLA LIHAVA

Tällaista kevyttä pohdintaa tälle sunnuntaille. 🙂

-Noora

Käy tykkäämässä ShapeUpin Facebook-sivuista, niin saat tiedon uusista blogipostauksista. Facebookissa jaan myös vinkkejä liittyen hyvinvointiin. Löydät minut nykyään myös Instagramista. Siellä pääset seurailemaan personal trainerin arkea kuvien muodossa. Pistä seurantaan!