NOORAN TREENISSÄ:KUMMAN KAA?

Työkaveri kysyy: lähdetäänkö joku ilta juoksulenkille? Tekisi mieli sanoa kyllä, sillä sitten päivä olisi sovittuna eikä enää kehtaa luistaa millään surkealla tekosyyllä. Toisaalta taas tekisi mieli kohteliaasti vastata kiitos, mutta ei kiitos, sillä juoksulenkki omalla ajalla, omassa tahdissa, oma musiikki korvissa pauhaten, on ehkä parasta mitä tiedän.

”Palataan asiaan”

Treenaaminen kaverin kanssa voi olla huippuhauskaa ja todella motivoivaa, varsinkin jos treenissä on samankaltaiset tavoitteet. Aiemmin kun kävin kuntosalilla, teimme ystäväni kanssa samantyyppistä treeniohjelmaa ja sovimme yhdessä aikataulut ja tsemppasimme toisiamme. Vastoin ennakkopelkojamme salillakäynti ei ollut pelkkää akkojen juoruamista ja paskanjauhantaa, vaan treenasimme ihan oikeasti. Ja jos yhteisiä treenejä joutui perumaan siitä tuli paljon huonompi omatunto, kuin että olisi vain muuttanut omia suunnitelmiaan. Toisaalta yksin treenatessa saa tehdä ja olla juuri niin kuin haluaa. Saa antaa 100% itselle omaa aikaa, eikä välttämättä edes tarvitse nähdä ketään. Varsinkin juoksemisessa tämä on ainakin itselleni tärkeää. Homman pitää myös tuntua siltä, että tää on ”mun juttu”. Toisinaan taas yksin tehdessä on helpompi luovuttaa ja huijata itseään.

NO KUMMAN KAA?

Kumman kaa sitten on parempi treenata, yksin vai kaverin? Treenikaverihan voi myös toki olla joku muu kuten esim. personal trainer tai juoksuvalmentaja. Tällöin tietenkin haluaa suoriutua poikkeuksellisen hyvin, mutta aivan valtava etu on siinä että saa kysyä neuvoja tekniikkaan vaikka ihan non-stoppina. Toki ihan normikaveriltakin voi pyytää vinkkejä, mutta pahimmassa tapauksessa treeni lähtee tahtomattaan väärään suuntaan. Eli ammattilaisen apu on kyllä aika ajoin paikallaan 😉

Yhteenvetona voisi lyhyesti todeta, että yksin nautiskellaan – ja kärsitään eniten. Kaverin kanssa motivoidutaan ja sosialisoidaan ja Pt:n kanssa taas kehitytään. Mikään näistä ei ole huono vaihtoehto ja vuorottelu lisää vaihtelevuutta tekemiseen.

Treenamisen iloa kaikille! Yksin tai kera kaverin 😉

-Emma